Jos koira pitää jostakin ihmisestä, tämä on luotettava.

Otsikko on kyllä täysin Netestä kertova. Nette ei ole se ihan kaikkien kaveri eka istumalta, vaan sen luottamus täytyy ansaita. Osaisin heti mainita parikin tyyppiä, jotka eivät sitä koskaan ansainneet ja Nette kyllä näytti sen omalla tavallaan. Toinen kiusas sitä niin kauan, että Nette yritti purra ja toinen ei vaan ansainnut Neten seuraa, joten se pysyi aina poissa näkyvistä henkilön ollessa paikalla. Vieläkö tää omistajaki osais avata silmänsä koiransa lähettämille viesteille, niin loppuis se turhiin ihmisiin ajan käyttäminen.:D Annan heittämä haaste jatkuu nyt Neten panoksella.

1. Olen Nette, hurjat 6-vuotta täyttävä arvonsa tunteva rouvashenkilö. Hurjaa, kuusi vuottahan meinaa puoliväliä elämässä...? Noh, täällä hoetaan onneksi koko ajan, että: "Onneksi Nette ei kuole koskaan." En tietenkään. Kukaan ei kestäis sitä. Osaan nimittäin aika hyvin sulattaa kaikkien sydämet olemalla ensin varauksellinen omaitseni ja sitten olenkin maailman kiltein, rakastettavin ja suloisin villakoira mitä maan päältä löytää.

2. Parhaat päikkärit nukun itse pedatussa sängyssä. En tajua miten ihmiset luulee, että hienosti pedatussa sängyssä voi nukkua. Se pitää mytätä, myllätä ja ravistella. Sitten pitää pyöriä hetken aikaa paikallaan ja sitten käpertyä kerälle ja laittaa huskylämmitys päälle. (Häpeä sinä, joka et tiedä mikä huskylämmitys on!)

3. Paras kaverini on miehet. Tykkään tosi, tosi, tosi paljon miehistä. Äiti oli tosi kiva ku anto mulle joululahjaksi miehen. Se oli meillä koko joulun ja mä sain nukkua sen sylissä sohvalla ihan joka hetki. Kerran oltiin viikonloppu kylässä äitin kaverilla. Se kaveri toi mulle jostain myös lahjaksi miehen. Eka tää kaveri yritti nukkuu sen kainalossa, mutta sit mä kävin työntää sen pois, menin niiden väliin ja painoin pääni tän ihanan miehen rinnan päälle. Aijai! Mä en tajua miks mulle on annettu lempinimeksi ehkäisy? Jos multa kysytään, niin voisin vaihtaa äitin vaikka mieheen. Sellaseen super kivaan joka tykkää maata mun vieres sohvalla, silittääkin paljon, lässyttäski vähän, että voisin silleen pikkasen väsyneenä heiluttaa häntää. Sit ois kaikki tosi hyvin!

4. Jos saisin valita, ruokakupistani löytyisi aina kissan märkäruokaa. Mä oon niin kateellinen, ku pojat saa sitä aamuisin. Siinä mä seison vessan kynnyksellä hullunkiilto silmis ja ootan, et jos vaikka vahingossa tänä aamuna kuppi tippuis.

5. Kun minua pyytää tuomaan lelua, kannan omistajani eteen minkä tahansa lähettyvillä olevan lelun. Tai no en ihan heti, ku eka se lelu pitää tapaa niinku ravistelemalla, sille pitää murista ja matot pitää rytätä. Sit sen voi ehkä viedä, mut ku siihen tarttuu tahdon taistella siitä ihan hurjana ja murista taas vähän. Sekin on aika kivaa ku äiti käskee päästää irti, sit mä irrotan ja jähmetyn paikalleni ja odotan. Mä odotan niin kauan, et se sanoo: "Kiinni!" Ja sit mä taas hyökkään siihen leluun ja me taistellaan. Sit mä aina voitan, ku oon niin vahva.

6. Kotihiiri, agilitykiitäjä vai näyttelyiden palkintorohmu?

Mä tykkään kyl aika paljon nukkumisesta, että taidan vastata kotihiiri.

7. Mikä muisto tai tapahtuma on jäänyt pörröisestä elämästäsi parhaiten mieleen?

Varmaan se ku Ava muutti meille. Siitä koirasta mä tykkäsin ihan tosi paljon oikeesti. Masensi aikasta paljon, ku se lähti. Ei oikeen huvittanu syödä tai leikkii. Onneks me sit löydettiin uudestaan yhteinen sävel Tonton kanssa ja sillon leikittiin aikas paljon yhessä. Sit meille alko tulee noita muita elukoita sotkee kuvioita. Ava ei tullu takas..

8. Kenet blogosfäärin karvaturreista haluaisit tavata?

Taidan vastata saman ku Jemma. Femma ja Fiilis ois kiva tavata. Me voitas Femman kanssa kattoo vierestä arvokkaina nuitten pentujen leikkimistä ja olla sillee: "Me ei ehkä viitsitä, paljon ainakaan." Ug, olen puhunut!

Koira on maan päällä ainoa olento, joka rakastaa sinua enemmän kuin itseään.

Itseasiassa otsikon pitäisi olla: Jemma on maan päällä ainoa olento, joka rakastaa sinua enemmän kuin itseään. Saimme Annalta haasteen ja päätin aloittaa omasta tosielämän Lassie koirastani, Jemmasta. Koska se on taas viime viikkoina ollut enemmän läsnä ja tukena, kun itseä harmittaa. Onneksi on aurinkoa ja lämpöä ja personal trainerinkin palkkasin itselleni. Joten ressi alkaa siirtymään liikunnan avulla muualle ja Jemma saa vähän vapaata tehtävästään.;) Aloitetaan:

1. Olen Jemma ja täytän pian huimat kaksi vuotta. Kuulemma aikuisen koiran ikä, mutta minä en aijo koskaan kasvaa aikuiseksi. Olen aina iloinen ja höpsö. Moittivat joskus, että unohdin mennä siihen jonoon, kun aivoja jaettiin. Muistelisin, että olin silloin jonossa jossa vauhtia jaettiin ja antilooppi loikkia.

2. Parhaat päikkärit nukun mahdollisimman lähellä äitiä. Siis super lähellä. Silleen, et se aina tokasee mun alta, että: "Pääsetkö yhtään lähemmäs?" Sitte mä vähän yritän lisää ja pääsenki, ihan pikkasen vielä.

3. Paras kaverini on äiti! Ehkä Netteki aika paljo, ku siitä haluisin ottaa kauheesti mallia, mutta äitin rinnalla tahtoisin pysyä ehkä aina. Niinku aijemmin sanoin, sillee tosi lähellä, koko ajan. Varsinki sillon ku se on surullinen, mutta vielä enemmän ku se on oikein iloinen. Sillee, että me yhessä juostaan kilpaa ja naurattaa kovasti. Mä kyl tykkäisin kaikista kuiteski, mut hirveen moni ei oikein tykkää paljon musta, ku mulla on joskus vähän liikaa vauhtia. Kaikkia ei naurata mun hölmöilyt, ei äitiäkään aina. Sit ku se on vihanen mä hymyilen sille. Oikeen silleen pikkusen irvistän, että sitä alkaa naurattaa ja sit muaki alkaa hymyilyttää vielä vähän enemmän, ku se ei ookkaan niin vihanen.

4. Jos saisin valita, ruokakupistani löytyisi aina ylimäärä ruokia pöydästä. Sielä on aina jotain erilaista, ku omassa kupissa. Herkullista! Raa'asta jauhelihasta en tykkää, se haisee pahalle. Puthui!

5. Kun minua pyytää tuomaan lelua, kannan omistajani eteen... Mitä? Mitä haluat minun tekevän? Jos käännän vähän päätä lisää sivulle, kertooko se sinulle, etten ymmärrä puhettasi?

6. Kotihiiri, agilitykiitäjä vai näyttelyiden palkintorohmu? 
Mä tykkään kyl olla kotona. Kattoo koiraohjelmii telkkarista ja istua sohvalla. Agility kyllä kuulostas kivalta. Voisin hyväksikäyttää niitä antilooppiloikkia mitä osaan. Näyttelyitä ois kiva kokeilla, mutta ne varmaan moittis vähän mun lyhyttä kinttua.

7. Mikä muisto tai tapahtuma on jäänyt pörröisestä elämästäsi parhaiten mieleen?
Varmaankin se, kun mursin jalkani ollessani niin kauheen iloinen, kun lapset tuli kylään. Se kyllä sattui aika paljon, mutta sain tosi paljon huomiota. Siitä en tykänny ku äiti oli huolestunut. Sillon mulla oli vähän suru puserossa, mutta sit oliki äitin vuoro olla mun vieres lohduttamassa. Se asetteli mun pedin sängyn viereen ja piti koko yön kättä mun kyljellä.

8. Kenet blogosfäärin karvaturreista haluaisit tavata?
Luulen, että me tultas aika hyvin juttuun Femman ja Fiiliksen kanssa. Fiilis ois varmaan aika kiva juoksu- ja leikkikaveri.